Yhdistyksen koko historia

1800-luku

  • Maailman ensimmäinen kaupunkilähetys  ”Glasgow  City Mission”  perustettiin 1.1.1826  Skotlannissa. Työn aloitti David Nasmith, joka pyrki ulkomaille lähetystyöhön. Häntä ei hyväksytty sinne ja sen sijaan hän alkoi auttaa ihmisiä kotikaupungissaan.
  • Saksan kautta toiminta levisi Pohjoismaihin, ensin Ruotsiin (1853) ja sitten Norjaan (1855).
  • Toiminnassa julistus ja diakonia muodostivat yhden kokonaisuuden.
  • Suomessa ensimmäisenä perustettiin Helsingin Kaupunkilähetys v. 1883, Turussa perustettiin Turun Merimiesyhdistys v.1880 ja nimi muutettiin vuonna 1892 Turun Kaupunkilähetykseksi.
  • Tampereella toiminta alkoi vuonna 1881. Tärkein työmuoto oli pyhäkoulutyö ja vaikeuksissa olevien ihmisten auttaminen.
  • Pastori Fontelli`n toimesta palkattiin Tampereelle 1884 ensimmäinen työntekijä, ”raamattunainen” työmiehen leski Fanny Wigren. Hänen tehtävänsä oli käydä sairaaloissa ja vähävaraisten kodeissa lukemassa Jumalan sanaa ja auttamassa ihmisiä.
  • Vuotta 1884 voidaan siis pitää Kaupunkilähetystyön alkuna ja pastori Karl Oskar Fontell`a  kaupunkilähetystyön perustajana.
  • Toiminta laajeni ja vuonna 1888 palkattiin toinen työntekijä ja vuonna 1897 ensimmäinen diakonissa.

 

1900-luku

  • Vuosisadan vaihteessa Kaupunkilähetystyö oli vakiinnuttanut asemansa Tampereella ja yhdistys voitiin perustaa virallisesti 1907.
  • Perustettiin Osakeyhtiö  Emmaus, jossa Kaupunkilähetys oli yhtenä osakkaana NMKY:n ja NNKY:N kanssa.
  • Uusi työmuoto oli vuonna 1914 alkanut ”murukokoelma”. Sen tarkoituksen oli koota yksityisten kodeista käytöstä poisjääneitä esineitä ja tavaroita, jotka käytettiin sellaisenaan, korjattiin tai vietiin teollisuuden raaka-aineeksi.
  • Tallukkakurssit, joilla opeteltiin tekemään jalkineita, alkoivat vuonna 1915.
  • Puuvillakadulla Työväen Osuuskaupan talossa aloitti  v. 1915 lastenruokala ja kerhotyö.
  • Pyhäkoulutyö laajeni, v. 1916 oli mukana jo 58 opettajaa ja 1420 oppilasta.
  • Vuonna 1918 aloitti Kaupunkilähetyksen ensimmäinen oma lasten kesäsiirtola. Ensimmäinen lastenkoti perustettiin vuonna 1920 Mariankadulle. Kesäsiirtolapaikka ostettiin vuonna 1921 Teiskon Kämmenniemestä.
  • Vanhusten kesäleiritoiminta aloitettiin vuonna 1927.
  • Jatkuvasti laajentunut pyhäkoulutoiminta siirtyi seurakunnille vuonna 1929.
  • Ensimmäinen Kaupunkilähetyksen vanhainkoti aloitti toimintansa vuonna 1931.
  • Kaupunkilähetykselle valittiin ensimmäinen päätoiminen johtaja 1936 pastori Paavo Palho.
  • Pispalassa aloitti toimintansa 1938 lastenseimi.
  • Ammattioppilaitoskoti ja pienten lasten koti aloitti 1941.
  • Avioliittoneuvonta, joka oli alku kirkon perheasiankeskusten työlle, alkoi vuonna 1944.
  • Teollisuustyöväestön parissa toiminta alkoi 1945. Se muodosti alun kirkon yhteiskunnalliselle työlle.
  • Vuonna 1947 toimi jonkin aikaa alkoholistikoti.
  • Sodan jälkeen oli inkeriläisten huoltotoimintaa, pidettiin mm. rippikoulua.
  • Ensimmäinen lastentarha aloitti vuonna 1951.
  • Uusi ammattioppilaskoti aloitti vuonna 1953.
  • Erityinen evankelioimistyö aloitettiin vuonna 1954.
  • Pullakirkkotoiminta alkoi yhdessä Katulähetyksen kanssa vuonna 1955.
  • Puisto-Emmauksen uusi talo valmistui vuonna 1957. Ammattioppilaitoskoti sai sieltä ajanmukaiset tilat ja yhdistys sai käyttöönsä 100-hengen kokoushuoneiston sekä  yhdistyksen toimisto sai uudet tilat.
  • Vuosi 1959 oli juhlavuosi Kaupunkilähetyksen toiminnassa. Silloin juhlittiin yhdistyksen 75-vuotista toimintaa: Matti Järventie oli kirjoittanut yhdistyksen historian ”Uskon ja rakkauden työtä” ja pastori Karl Oskar Fontell`n muotokuva paljastettiin.
  • Ensimmäinen kehitysvammaisten työkoti perustettiin vuonna 1960. Tästä toiminnasta alkoi kehitysvammaisten suojatyötoiminnan kehittäminen Tampereella ja koko maassa.
  • Puisto-Emmauksen koti muutettiin poikakodiksi eli huostaanotettujen poikien kodiksi 1960.
  • Rantaperkiön eli Petäjäkodin vanhainkodin avajaiset olivat joulukuussa 1966.
  • Puisto-Emmauksessa alkoi vanhainkotitoiminta vuonna 1968.
  • 1970-luvulla kaupunkilähetyksen toiminta keskittyi lasten, nuorten, vanhusten ja kehitysvammaisten auttamiseen ja tukemiseen.
  • Kehitysvammaisten asuntola Rongankoti avattiin 1970. Tavoitteena oli myös muiden, tuettuun, omatoimiseen asumiseen tarkoitettujen asuntojen hankkiminen. Myös kehitysvammaisten leiritoiminta käynnistyi.
  • Kansainvälinen yhteistoiminta käynnistyi 1970-luvulla, jolloin alkoivat kaupunkilähetysten pohjoismaiset kokoontumiset, samoin eurooppalaiset kokoontumiset.
  • Kotimaisen yhteistoiminnan lujittamiseksi perustettiin Suomen diakonia- ja kaupunkilähetysten liitto 1971.
  • Kaupunkilähetysyhdistyksen perustamisen virallista 70-vuotista taivalta juhlittiin 1977.
  • Uusi kehitysvammaisten asuntola Rongankoti valmistui 1978.
  • Laki kehitysvammaisten erityishuollosta astui voimaan 1978 ja työkoti siirtyi kuntainliiton haltuun.
  • 1980-lukua leimasi voimakas rakentaminen.
  • Osakeyhtiö Emmauksen myynti mahdollisti uuden vanhustentalon rakentamisen Rongankatu 8:aan sekä osallistumisen Kyttälänpiha Oy:n ja as. Oy Nikaman rakentamiseen.
  • Koskikoti valmistui vuonna 1983.
  • Lasten päiväkodin toiminta lakkasi vuonna 1983.
  • 1984 juhlittiin kaupunkilähetyksen 100-vuotista toimintaa.
  • Aamukorva (kuuntelee vapaaehtoisvoimin klo 5-9) aloitti projektina 1986.
  • Aleksanterinkadun toimisto- ja kokoustilat ostettiin vuonna 1988.
  • Aleksanterinkadun kehitysvammaisten yksikkö perustettiin vuonna 1988.
  • Lähipalvelun toiminta käynnistyi vuonna 1989 Ray:n projektirahan turvin iltapartiointi 1989.
  • Turvapuhelintoiminta alkoi vuonna 1989.

1990-luku

  • Fannikoti perustettiin vuonna 1990, vanhusten turva-asuntoja.
  • Ensimmäinen ikääntyneiden kehitysvammaisten vanhusten koti, Mirkunkoti, valmistui 1990.
  • Ensimmäinen validaatioryhmä aloitti toimintansa Petäjäkodissa 1992.
  • Kirpputori Muruset aloitti toimintansa 1993.
  • Validaatiomenetelmän valtakunnallinen koulutussopimus solmittiin 1995.
  • Peurankallion Palvelutalo valmistui vuonna 1995.
  • Myös lähipalvelu siirtyi Peurankallion tiloihin vuonna 1995 ja  Palvelutalon asukkaat pääsivät lähipalvelun asiakkaiksi.
  • Villa Vuohenojassa aloitti kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta 1996.
  • Aikuisten kehitysvammaisten päivätoiminnan kehittäminen/Avotyöllistämisen kehittäminen (RAY 1997 – 2000).
  • Kotipalvelutoiminta (RAY 1997 – 2002).
  • Asiointiapu Ahkera Liisa -projekti (RAY 1998 – 2000).
  • Omaisavustapalvelu aloitti toimintansa (RAY 1998 – 2000).
  • Kirpputorista sosiaaliseen yrittämiseen (RAY 1998 – 1999).
  • Lähipalvelu lähti mukaan ”Nääsville” -projektiin vuonna 1998 (-2000) ja henkilökuntaan tuli mukaan sosiaalitalkkari.
  • Puistokoti muutettiin kehitysvammaisten asumisyksiköksi vuonna 1998.
  • Toimiva Perhe -kurssitoiminta käynnistyi (RAY 1999 – 2000).
  • Oma Koti Kullan Kallis -projekti käynnistyi (RAY 1999 – 2004).
  • Turvapuhelintoiminta laajeni vuonna 1999.

2000-luku

  • Ensimmäinen kansainvälinen validaatio-opettajakurssi valmistui yhteistyössä Pirkanmaan Ammattikorkeakoulun kanssa vuonna 2000.
  • Petäjäkodin saneeraus valmistui vuonna 2000 ja mahdollisti hoivapainotteisen hoidon, myös dementiahoidon.
  • Koskikodin saneeraus valmistui vuoden 2000 lopulla.
  • ”Takaisin Työ Elämään” -projekti käynnistyi vuonna 2001.
  • Omaishoitajien avustajapalvelu (RAY 2001 – 2004).
  • Kimpassa -perhetyön RAY projekti käynnistyi keväällä 2002.
  • Aamukorva auttava puhelin sai sisarhankkeeksi Textari-Helppi nuorten tekstiviestipalvelun keväällä 2002.
  • Tampereen Kaupunkilähetyksen omat kotisivut valmistuivat kesäkuussa 2002.
  • Apunetti -vanhuksen lähiomaisen ja omaishoitajan tuki -projekti (RAY 2002 – 2008).
  • Validaatiovideo, validaatiotutkimus ja validaatio-opas julkaistiin marraskuussa 2002.
  • Senioripysäkki – keskusteluapua senioreille -projekti käynnistyi elokuussa 2003. Senioripysäkin tarkoituksena on auttaa vaikean elämäntilanteen yli ja löytää uusia voimavaroja.
  • Kehitysvammaisten arkielämän hallinnan parantamiseen tietoteknologian avulla; Tieto taidoksi -projekti (RAY 2003 – 2008).
  • Syystalvella 2003 toteuttiin Vanhuksille ja heidän omaishoitajilleen virkistysvuorokausi Nokian Edenissä yhteistyössä Nääsvillen kanssa. Yhteistyöhön kuului myös 3 luentotilaisuutta Nikolainsalissa.
  • Petäjäkodin lisäsiipi valmistui syksyllä 2004. Asukaspaikkoja tuli 20 lisää, joista 7 on tarkoitettu mielenterveysongelmista kärsiville vanhuksille.
  • Hyvä Vanhuus Kotona -projekti 2003-2004 sisälsi virkistyspäivän Ilkon kurssikeskuksessa, paneelikeskustelutilaisuuden Nikolansalissa, yhteisen adventtijuhlan sekä kesäretken Vähäsillassa. Projekti oli suunnattu SPR:n, Lähimmäispirtin, Nääsvillen ja Kaupunkilähetyksen vanhuksille. Projekti toteutettiin em. järjestöjen yhteistyönä.
  • Koulutus ja vapaaehtoistyön yksikössä aloitti  Kodikas -projekti (RAY 2005 – 2009), joka tuli jatkamaan Oma Koti Kullan Kallis- ja Avustajapalvelu -projektien kehittämiä toimintamalleja.
  • Keväällä 2005 alkanut TunteVa-projekti antaa dementoituvien omaisille sellaista tietoa validaatiosta, jote he voivat hyödyntää arkipäivässään. TunteVa-projekti sai RAY:n jatkorahoituksen toimintamallin levittämiseen ja koulutuksen järjestämiseen vuosina 2008 – 2012.
  • Kimpassa perhetyön -projekti laajeni. Perheryhmät kokoontuvat Kaukajärvellä ja keskustassa.
  • Iltakoulu 2005 oli Koulutus- ja Vapaaehtoistyön järjestämä tilaisuus, jossa annettiin voimavaroja ikääntyvän läheisen hoivaamiseen ja kohtaamiseen.
  • Ikääntyvien kehitysvammaisten päivätoiminnan kehittäminen; Aktiivi (RAY 2005 – 2009)
  • Peurankallion palvelutalon laajennus valmistui v. 2005 ja palvelutalo muuttui Peurankalliokeskukseksi. Lähipalvelun toiminta lopetettiin rahoitussyistä ja Kotipeura aloitti toimintansa palvellen Peurankalliokeskuksen asukkaita.
  • Iltakoulu 2006 helmikuussa vahvisti tietoa ja taitoja vanhuksen eettiseen kuulemiseen – “Kuuntele sydämellä”. Yhteistyökumppanina Koulutus- ja Vapaaehtoistyön kanssa oli Treen ev.lut.seurakunnan diakoniatyö.
  • Kehitysvammaisten palkkatyöhön työllistymisen edistämiseen; Valmennuksella palkkatyöhön (RAY 2006 – 2009)
  • Vuosi 2007 oli Tampereen Kaupunkilähetys ry:n 100 -vuotisjuhlavuosi, jolloin lanseerattiin PUOLUSTAJA-teema. Juhlaviikkoa vietettiin 6-14.10 Toritapahtuman, Perhemessun, Juhlaseminaarin, Kaupungin vastaanoton ja Juhlamessun merkeissä. Marraskuussa järjestettiin vielä kiitoskonsertti. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin myös kirja “Ihmisen Puolustaja” sekä ensimmäinen Puolustaja-lehti. Tämän lisäksi yksiköissä oli paljon omia juhlatilaisuuksia ja mm. Koulutus-, Kehittämis- ja Vapaaehtoistyö sai uudet tilat Aleksanterinkatu 31 A 1:stä.
  • Seniori-instituutti -projekti alkoi maaliskuussa 2007. Projektin tavoitteena on ikäihmisten yhteyksien ja yhteisöjen rakentaminen. RAY rahoitteinen projekti päättyi 2011.
  • Kehitysvammaisten aikuisten asumisen tukemiseen; Asumisen ajokortti -projekti (RAY 2008 – 2013).
  • Apunetti -projekti päättyi joulukuussa 2008. ATK-opastusta, tietoa ja tukea ikäihmisille ja läheisille. Apunetin loppuraportti PDF-tiedostona.
  • Pohjoismaiset Kaupunkilähetyspäivät vietettiin Tampereella 26.-28.8.2009.
  • Voimavaralähtöisen, ikäihmisten yhteisöllisyyttä vahvistava Kyttälän kylä -hanke (RAY 2009 – 2011).
  • Kehitysvammaisten kansalaistoiminnan ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Iltalinjalla (RAY 2009 – 2012).
  • Mielekästä arkea kotona-asuvalle muistihäiriöiselle ikäihmiselle, Kodikas-projektin toimintaraportti 2005-2009. Kodikkaan loppuraportti PDF-tiedostona.
  • Parisuhde ja seksuaalikysymyksiin liittyvän toimintamallin kehittäminen 60+ ikäisille; Parisuhdepysäkki (RAY 2011 – 2015).
  • Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille (RAY 2012 – 2016).
  • Ikääntyneiden hyvinvointia tukevan yhteisöllisen toimintamallin kehittäminen; Likioma (RAY 2013 -2016, Eloisa ikä -avustusohjelman osahanke).
  • Elinikäiseen oppimiseen perustuva työtoimintamallin kehittäminen; Työklinikka (RAY 2013 – 2017)
  • Koskikotikeskuksen laajennustyö alkoi 2013. Laajennusosan on tarkoitus valmistua 2014.
  • Syksyllä 2013 valmistuivat yhdistyksen uudet nettisivut.